Taas on mennyt yksi vuosi. Pesen tämän päivän pois, harjaan sen hiuksistani. Odotan herääväni lauluun ja eksoottisten lintujen tsirputukseen (töyhtöhyyppäkin käy, tai naakka). Kahvi voisi maistua erityisen tummalta ja leivät voisivat paahtua muistettavan hyvästi.
Sitä on syntymäpäivisin jotenkin erityinen olo, tuntuu kauppahallin läpi kävellessä, että nuo tietävät, nuo kaikki ja tänään ne hymyilevät.
Oma päivä on vuoden paras päivä.
Mutta ensin voisi tämä hikka lähteä jonnekin muualle juhlimaan.
3 kommenttia:
Upeat värit kuvissa! Tuo omakuva pysäytti, se on huikean kaunis.
Maailman parasta syntymäpäivää sinulle!
Hurjan kaunis omakuva.
Toisaalta hurjan kauniista tytöstä olisikin vaikea saada hurjan rumaa kuvaa.
Palaan siihen pukujuttuasiaan, tuumailu taas vain kestää.
Mirva: Epätavalliset värit minulle. Totuttelen vasta turkoosiin, siinä pitää vielä näin aluksi olla jokin kaveriväri tai paljon vihreää. Joitakin sinisiä jo siedän, pitämiseen on silti vielä pitkä matka. Kiitos ja kiitos myös postista, se tuli juuri oikeana päivänä.
Ilona: Tuumaa rauhassa tuumaaja, idean täytyy olla aika timantti ennen sen aloittamista, joten hiotaan vielä rauhassa, eikä hätäillä.
Lähetä kommentti