keskiviikko 29. elokuuta 2012

Etanan ja kotilon aarre






Kissa ei välitä kotiloista, mutta vilu tahtoo jo tulla ulkona, onneksi uusi villanuttu on valmistumassa, tämän käytyä pieneksi

Omenoita saa raivata kuormallisen maasta joka päivä, syötäviä on vain murto-osa. Omenapuista parhaimmat ovat Oriveden opiston omenatarhassa, syksyisin kaipaan sinne. Kostea piha tuoksuu hyvältä, luumuja odotan eniten.

sunnuntai 19. elokuuta 2012

Ravintolapäivä









































Ystäväni toteutti pienen unelmansa ja leipoi selkä vääränä macaron-leivoksia ja kuppikakkuja ravintolapäiväksi ja perusti yhden päivän kahvilan kotiinsa. Tottakai olimme paikalla herkuista kun on kyse. Minut ja minunlaiset oli myös huomioitu mantelittomilla versioilla. Niin ja kerrottakoon vielä, että hyvää oli ja kahvila oli menestys.

perjantai 17. elokuuta 2012

Boutique































(Kuva täältä)


Huomenna Helsinkiin.

tiistai 14. elokuuta 2012

Höyhenpeite: Arjen utuistaja












































Liian kirkasta ja liian aikaista. Liian varhaista ja liian kypsää. Liian paljon ampiaisia ja liian monta uutta naamaa. Liian kireät kengät ja rakkoja, ihan huonot laastarit. Liikaa intoa ja kopiopaperin haju. Liian monta kysymystä ja tyhjä postilaatikko.

Kaipaisin koteloa, jossa aloittaa palautuminen ihmisten pariin. Kaipaisin rauhaa ja kirjanlukutuntia.

Minusta otettiin kuva, sellainen, että opettajat heittävät niihin tikkaa. Onneksi puin tämän mekon, vuodelta 1982. Tuntuu utuiselta ja siltä, että kanervat ovat kukassa ja ilta maistuu teelle.


Höyhenpeite: Lankarullamekossa

















































Meillä on tapana ompelijattaren kanssa vaihdella vaatteita. Hän minulta ja minä häneltä. Suosittelen, jos ystävilläsi on vaatteita joita kadehdit ja sopisitte samoihin mittoihin, luulen, että toisten vaatekaapit ovat aina jännittävämpiä kuin oma. On toki meilläkin tiettyjä turvavaatteita, joita emme toisiltamme vie, se tuntuisi väärältä.

Tätä mekkoa voi olla vaikea palauttaa, se on niin hyvä, vahvaa, paksua puuvillaa ja ihana malli. Tykistömuseon kanssa oltiin hyvä väripari.

lauantai 4. elokuuta 2012

Hyllypaperigalleria




















































Keittiössä on kuosien valtakunta ainakin jos avaa kaappeja. Nappaan talteen palan jokaista ja teen uuteen keittiöön niistä taulun.

Kukahan se kaikki keinot keksii


















































Sylistä kiipeää olkapäille, käy sinne nukkumaan. Karkkipaperin kaltaisesta materiaalista tehty hiiri pitää välillä laittaa jäähylle, kun tuhatta ja sataa ei enää riitä kuvaamaan vauhtia. Rikostoverin kanssa murtautuu puuliiteriin. Pesukoneen ikkuna on jännittävä, puhtaiden pyykkien sekaan sukeltaminen houkuttaisi kovasti. Ihminen on hiustenpesun tarpeessa aina yöllä kello neljän ja kuuden välillä, kukapa muu pesun suorittaisi. Voi olla, että niihin samoihin aikoihin yöstä on ihmisellä hyvä olla tyynyllään päänsä päällä kehräävä hattu. Maukuu vaativasti, ruokaa, oven avausta tai syliä. Takapihan siilikin on tavattu ja naapurin tyttökissa. Keittiössä on kahvinkeittoapulaisen tuoli, jolta iltaisin annetaan määräyksiä siitä kuinka paljon ruokaa kuuluu kullekin kissalle. Uula Elvar keinonkeksijä kippuraturkki.