Kuvat ovat kesältä, se tulvahti mieleeni. Se oli hyvä kesä, odotuksen kesä, hikinen kesä, rauhallinen kesä, yökyläilyn ja autoilun kesä. Nyt lumet putoavat katoilta, sataa vettä, on harmaan mekon päivä, taivaskin on harmain. Samalla jossakin kihisee sellainen muumipeikon innostus, tämä tarkoittanee kevättä, hiljalleen, mutta aivan varmasti kevättä. Kevät tuo valoa ja kumisaapassään, sitten on sää, eikä enää keli.
Tein eilen hassun ja elämänlaatuani selvästi parantavan ostoksen, jolla olen askeleen lähempänä unelmaani omasta pupusta. Olkoonkin vaikka kuinka lapsellinen, mutta mielestäni jokaisella kuuluisi olla sellainen. Siitä myöhemmin lisää, kunhan paketti tulee perille.
Tuolla kuvien pienellä pojalla on tänään nimipäivä. Hän on huuliharpun lahjakas puhaltaja, junaratamies, hän on minun kummityttöni isoveli ja hyvä sellainen onkin. Ehkäpä hän päiväuniensa jälkeen vastaa onnittelupuheluun.
2 kommenttia:
Ai se on Marimekon napakettu, näin tuon paperikassin ihmisvilinässä, melkein juoksin sen kantajan perään ja kysyin mikä ja mistä kassi oli. Kaunis!
Ihana lause tuo viimeinen, päiväunista ja onnittelupuhelusta, jotenkin majesteettisen hellä.
Lumikko: Napakettuhan se, toivottavasti saat sinäkin omasi.
Lähetä kommentti