perjantai 14. tammikuuta 2011

Jänö talossa




Hän on Gretel, hän pitää musiikista, erityisesti hän pitää Maria Gasolinasta. Yhdessä me pidämme pinkin, vaaleanpunaisen, vihreän ja mintunvihreän eri yhdistelmistä. Gretel hohtaa valoa, ei kynttilää kummemmin, mutta ehkä turvallisemmin. Hänellä on vieno hymy, jollaista ei ole toista, paitsi tietenkin Gretelin lukuisilla serkuilla. Rusetin hän saa kaulaansa, kun muutamme uuteen kotiin, silloin näyttää Gretelin alustakin vaaleanpunaisemmalta, kun se saa uuden maalipinnan. N ja minä olemme hullaantuneet maalaamisesta, varokaa vain!

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Gretel, kyllä. Hän näyttääkin Greteliltä. En malta odottaa, että pääsen tutustumaan häneen!

R

Elísabet kirjoitti...

Gretel on kaunis. Toivon, että se löytää itselleen vielä bambiystävän.

Tuikkis kirjoitti...

R: eikö vain, hän on niin sievä, kuten Greteleiden kuuluukin.

Elísabet: Voi Bambi on arvokas, ehkä lottoamattomuusvoiton myötä sitten.