maanantai 7. helmikuuta 2011

Mustat kynät


Minulla on mukanani kalenteri joka on tuon vanhan satukirjan sisällä, typy tyytymätön lukee kannessa. Kaksi muistikirjaa, toisen olen saanut äitiltä, toisen joulukalenterin tontulta. Bussikortti asuu pikkupussukassa, siellä on myös peili. Lompakko on väliaikaisratkaisu, se on tädin vanha, edellinen meni rikki. Norsulevyllä kulkee kuvat ja tekstit. Avaimissa roikkuu lego-palikka, nappeja ja vanha lusikanvarsi, jossa lukee koti.
Mustia kyniä on oltava monta, sen varalta, että yksi lakkaa toimimasta tai jopa kaksi. Puhelimen toivoisin kestävän ikuisesti ja kehityksen pysähtyvän, ettei tarvitsisi koskaan vaihtaa, tuo on niin mukava ja omistajansa kaltainen. Mitä on sinun mukanasi?

4 kommenttia:

maijja kirjoitti...

Kivoja tavaroita. Oon monesti aikonut tehdä tällaisen tuonne Maijjaan, aina on unohtunut. Aion paljon kaikkea. Mulla on oikeastaan _aina_ mukana vain kännykkä, avaimet ja lompakko jos tarvitaan. Sydän ja mieli, muistoja. Nenäliinoja tyrkin taskuihin myös!

Anniina kirjoitti...

teen tän nyt vihdoin! kiitos kun annoit pienen tuuppauksen!

p.s. hykertelen vähäsen, kun valitsin erään asian värit niin näpsäkästi näköjään. kohta selviää sullekin :)

p.p.s mun piti olla tästä ihan hys, mutten malttanu. Aina käy näin.

hippityttö kirjoitti...

Avain, joka on ketjulla kiinni läpinäkyvässä nopassa ja pieni vihko ja kynä kulkevat aina mukana.

Tuikkis kirjoitti...

maijja: Nenäliinoissa olen huomannut niiden tarpeellisuuden aina kun yhtäkään ei ole mukana. Tai sitten on vain sellainen, jossa on kolmen viikon purkat. Tietenkin juuri silloin alkaa armoton niiskutus.

Anniina: JEE! Odotan jo.

Hippityttö: Toinenkin muistikirjan kantelija siellä!