torstai 8. syyskuuta 2011

30










Viime lauantaina oli kestit, kemut, pippalot eli juhlat. Ystäväni, leikkiserkkuni-ei-mitään-sukua, täytti kolmekymmentä. Oli niin kaunis koti. Siellä soivat sello sekä viulu. Ilta oli hämärä ja lämmin ja kaikista tärkein: ruoka oli hyvää.

4 kommenttia:

Lotta kirjoitti...

Oi, ihana keltanen kirjakuva, ihana oranssi mekko. Tuli hyvä mieli tästä postauksesta kaikkinensa :).

annika. kirjoitti...

Oi mikä mekko!

Tuikkis kirjoitti...

Lotta: Ystävän kirjahyllyssä on kirjat värien mukaan, aika somasti ja yllättävän paljon löytyy samoja sävyjä, ihailen niitä aina siellä käydessäni.

annika: Ai tuo minun vai tuo vauvamekko? Ystävän lapsuudesta ovat tuo potkupuku ja villamekko, aika ihanaa, että ovat säilyneet. Omasta ällöttävästä 90-luvusta en kyllä toivokaan mitään jäänteitä, niin kamalaa oli kankailtaan se aika.

annika. kirjoitti...

Sinun mekkoa tarkoitin, mutta nyt kun katsoin niin onhan vauvamekkokin soma. :)