perjantai 22. kesäkuuta 2012

Ja kesäkuu tänne asti








































































On sisältänyt yhdet häät, yhdet rippijuhlat, yhdet syntymäpäivät, yhden omaisennakon, yhden brunssin, yhden valmistuneen vintin, yhden laituri-iltapäivän, yhden maailman kauneimman mekon. Monta yksinäistä iltaa, monta aamupalaa yhdessä ja monta sadepisaraa. Kissanhiekka kulkeutuu lakanoihin, vallitseva kaaos on vaarassa käydä käsiksi ajatuksiin ja intoon. Hätistelen sitä kuten hyttysiä. Kesä tuntuu mahdolliselta, toivon että se potkaisisi, repisi vähän ja riepottaisi, muuttuisin kesänaiseksi. Kunhan pääsen talviturkistani, vien mukanani huolet järveen ja nouset vedestä uteliaana ja vapaana.

3 kommenttia:

Marja kirjoitti...

Kiintoisa tuo värikäs suorakaideseinä. Ja kivanoloista tapettia alakuvassa.

Ja sinä, oi sinä!

(Minulla on taas vaan tällainen nörtteilyjuhannus, ilahdun, kun luettavaa löytyy.)

Tuija kirjoitti...

Ilona: Joo ne on Tikkurilan värimalleja, niitä oli kertynyt ja tuohon seinämateriaaliin tarttuu hyvin nuppineulat, päätin vähän koristella. Kuviosta on mukava valita päivän suosikki.

Tapetti löytyi yhdeltä seinältä kaiken alta, muilta seiniltä se oli otettu pois. Se oli ainoa tapetti, josta pidin, vaikka kerroksia oli monta. En ymmärrä sellaista tapetinvaihtoa, jossa muutos ei ole radikaali, täällä oli harmaata harmaan päällä. Olis nyt edes vihreetä ja punasta, mutta ei kun pelkkiä värittömyyksiä. Mullakin on semmoinen juhannus nyt, kannetaan tavaraa yläkerran vintteihin, käy se juhannuksesta, kun ei juhlimaankaan mahdu.

monski kirjoitti...

Sä vaan oot niin ihana.