sunnuntai 21. elokuuta 2011

Muuttolintuja














































































Rakas Tampere, olethan hellä uudelle asukkaallesi, näytäthän mukavasti nurjat puolesi, eihän tässä sentään mitään turisteja olla. Kuljeta askeleet kahvilaan, jossa on suoja vuoden rumalta kohdalta. Vie ovelle ystäviä ja ikkunan taa salaisuuksia. Minä luotan sinuun.

Ihana ystäväni Raakku vei harmaan kissansa ja tavaransa uuteen kaupunkiin ja minä jäin tänne.

Kesäheilanikin lähti, olen varma hänen paluustaan, mutta sitä ennen opettelen kehystämään. Kevättuulella sitten ryhdyn odottamaan hänen paluutaan. Ehkä siihen mennessä olen jo oppinut leikkaaman lasin suoraan.

6 kommenttia:

Anu.R kirjoitti...

Tampere on vanha kotikaupunkini. Hesarin sunnuntailiitteessä oli eilen juttu Pyynikintorin Lihasta (eli Läskistä) joka oli lähikauppani. Vähän haikea olo tuli vaikka pois muuttaessa oli olo jotta jo oli aikakin. Hyvää oloa siellä.

Tuija kirjoitti...

rva Reipas: Silloin kun rakkaita ihmisiä muuttaa pois, tuntuu että Lahtelaistun yhä enemmän. Tampere oli vuoden verran minun bussipysäkkini jokainen maanantai ja perjantai, pidin siitä pysäkkielämästä. Jos matkustaminen olisi halvempaa majailisin siellä mielelläni kaikki vapaapäiväni.

Hieman kateellisena katselen myös teidän Helsingin meininkiä, kaikkea sitä, että heti oven ulkopuolella tapahtuu, vaikka kyllähän sekin vaatii omaa aktiivisuutta, sitä että lähtee liikkeelle ja on vähän perillä. Ja ehkä onkin turha valittaa siitä, ettei täällä koskaan järjestetä mitään kivaa, jos ei itse tee mitään sen hyväksi että järjestettäisi.

Anonyymi kirjoitti...

Paikan lisäksi taisit periä lasinleikkuutaidon... Onneksi kehystä voi aina vähän vuolla!
Tänään tuli ensimmäistä kertaa lahti-ikävä. Siinä missä uusi on upeaa, on se tuttu niin turvallista ja kotoisaa. Tietää mistä kääntyä, mistä oikaista, mistä ostaa verhot, missä on varmasti joku tuttu...
Pikkulohikäärmeestä on tullut virallinen kotiutumismusiikki. Kyllä tämä kohta on juuri se, koti.

R

R

Tuija kirjoitti...

R: Leikkasin pari kertaa seinäleikkurilla ja suorat viivat tuli, siihen asti tietenkin kun se ylimääräinen piti poistaa.

Hyvä kun tykkäät pikku lohikäärmeestä, sen jälkeen en olekaan löytänyt uutta musiikkia.

Haluaisin tulla sinun avuksesi, näyttämään käsityksiäni verhopaikoista ja oikopoluista, mutta kodin lisäksi kehottaisin luottamaan kahvilan syliin, koska se on usein hellempi kuin koti-ikävän tuoma paha mieli.

annika. kirjoitti...

Sinun ystäväsi tamperelaistuu, minun ystäväni lahtelaistuu. Hän tuli sinne vuodeksi opiskelemaan valokuvausta vanhaan kivitaloon, toivottavasti törmäätte jossain.. :)

Tuija kirjoitti...

annika: Niinkö, no jopas jotakin taidan tietää sen talon missä sellaista opiskellaan.