Minä olen ja muutkin ovat. Yläkerrasta kuuluu kolinaa, siellä tehdään meille vinttiä, toinen vintti on jo valmis ja odottaa vahvempaa täyttäjää, kuin minä. Asumme yhdessä huoneessa alakerrassa, neliöitä on vähän ja nekin on täytetty tavaralla, sängyssä sentään mahtuu nukkumaan.
Kissat rakastavat koloja, ikkunoita, jotka ovat matalalla, sitä kun saavat onnellisena nukkua meidän kanssamme samassa huoneessa, samassa sängyssä. Ovea pidetään kiinni, pienimmän mielestä se on tylsää, sillä toisessa huoneessa olisi vielä enemmän koloja ja tutkittavaa. Olemme onkineet rääpäleen muutamia kertoja toisen huoneen laatikkoviidakosta, kun hän on päässyt livahtamaan.
Palaan pian, kuvien kanssa. Tänään tapaan pitkästä aikaa kesävaimoni ja käyn kahvittelemassa Tanjan kanssa.
2 kommenttia:
Voi rääpälettä. :/ Kissanongintaa iltahuveiksi siis.
Voi, kisuilla riittää kolosia varmaan vähän liiaksikin asti... :)
Lähetä kommentti